Kuka mää oikein oon ja miksi mää haen Tampereen kaupunginvaltuustoon ja Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon?

Oon syntynyt ja asunut suurimman osan ajastani Tampereella. Mun suku on kuitenkin ympäri Suomea ja Eurooppaa. Isänäiti oli savolainen, isänisä Karjalasta ja sukujuuria myös Ruotsiin, äidinäiti pohjalaanen ja sukujuuria on myös Belgian suunnilta ja äidinisä karjalainen. Äitini on syntynyt Etelä-Pohjanmaalla ja isäni Uudellamaalla.

Mitä siis saadaan kun yhdistetään pohjalaasuus, savolaisuus, karjalaisuus, uusmaalaisuus ja vähän keski-eurooppalaisuutta ja ruotsalaisuutta altistettuna tamperalaisuudelle?

Saadaan iloinen, rohkea, välittävä, puhelias, pohtiva, diplomaattinen, yhdenvertainen, maalaisjärkinen Henkka.

Kultainen 80-luku ei tämän päivän valossa ollut niin kultainen kaikkine vaaroinen, epäoikeuksineen, kulutusjuhlineen ja epätasa-arvoineen. Kuitenkin sieltä kasvoi kovin kiltti ja ujo poika perheessä, johon kuului äiti, iskä ja isosisko ja kissa. Kesät ja viikonloput meni paljon mummulassa Virroilla kanoja ja lehmiä hoidellen. Suurinta herkkua oli silloin vasta lypsetty lehmänmaito.

Tuli 90-luku, Neuvostoliitto hajosi, tuli lama, 95 never forget Suomi liittyi EU:iin ja Henristä kasvoi teini-ikäinen ihmettelijä, jota alkoi kiinnostaa yhteiskunnalliset asiat entistä enemmän. Viikonloppuisin kiinnosti enemmän saksalaiset dekkarisarjat kuin menot ja meiningit teillä tietämättömillä, vaikka isosiskon käymät keskustelut teini-iän säännöistä olisi ollut valmiit allekirjoitettavaksi.

Viime vuosituhat päättyi ylioppilaaksi kirjoittamiseen ja armeijan sinisiin maanpuolustushenkiseen lennokkikerhoon. Reservin kersanttina siirryin reserviin viime vuosituhannen viimeisenä päivänä.

2000 -luku alkoi reippaasti. Liityin Punaisen Ristiin ja ensiapuryhmään. Sieltä löysin itseni pian Hämeen piirin nuorisotoimikunnasta ja myös Suomen Punaisen Ristin valtakunnallisesta nuorisotoimikunnasta. Se kasvatti minut nuorisotyön saloihin, kun teimme kansainvälistä sekä kotimaista nuorisotoimintaa ja nostimme nuorisotoiminnan merkitystä järjestön sisällä. Punaisen Ristin kautta osallistuin myös muutamaan kansalliseen vaikuttamiskoulutukseen, josta minulla on edelleen hyviä kontakteja. Tärkein oli ehdottamasti British Councilin monikulttuurinen muutosjohtajakoulutus, joka kesti vuoden. Siellä teimme projektisuunnitelmat monikulttuurisesta toiminnasta ja sparrasimme toisiamme. Opin siellä myös ubuntu-ajattelua, josta on osin tullut ohjenuorani.

Punaisessa Ristissä nuorisotoimintaan kuului myös vuosittaiset valtakunnalliset nuorisoparlamentit, joissa käsiteltiin aloitteita ja kannanottoja. Kouluttauduin myös nuorisokouluttajaksi ja nuorisodelegaatiksi. Paras kokemus oli toimia nuorisodelegaattina 9 kuukautta Kosovossa vuonna 2007.

Kosovon sota vuonna 1990-luvun loppupuolella hajoitti koko väestön ja entisistä ystävyksistä tuli yhtäkkiä vihollisia. Serbit ja albanit alkoivat sotia. Vuonna 2007 Punainen Risti päätti käyttää katastrofirahastosta rahaa 2-vuotiseen projektiin, jossa kehitettiin yhdessä Kosovon albaanien kanssa pitkäkestoista ja matalakustanteista nuorisotoimintaa. Kosovon serbien kanssa fasilitoimme heidän vastaavaa toimintaa.

Osallistuin projektin alkuun ja asuin 9 kuukautta Kosovon pääkaupungissa Prishtinassa kollegani kanssa. Olimme osa projektitiimiä, johon kuului meidän lisäksemme paikallinen nuorisotyöntekijä projektipäällikkönä sekä paikallinen assari. Kiersimme ympäri Kosovoa kenttämatkoilla tapaamassa vapaaehtoisia ja pidimme heille koulutusta projektinhallinnasta, budjetoinnista sekä toiminnan käynnistämisestä.

Yhdeksän kuukautta oli upeaa aikaa ja antoi hyvän kansainvälisen kokemuksen sekä syvensin nuorisotyön osaamistani. Edelleen minulla on hyviä ystäviä ja paljon hyviä muistoja komennukseltani.

Toinen mielenkiintoinen ja monella tapaa opettava kokemus oli kesätyöni 2005. Työskentelin silloin Britannian Punaiselle Ristille, joka toteutti Euroopan Komissionin rahoituksella Euroopan laajuisen liikenneturvallisuuskampanjan. Kiersin ruotsalaisen kollegani kanssa Baltian maat ja Pohjoismaat. Tehtävänä oli paikallisten vapaaehtoisten kanssa kerätä dataa liikenneturvallisuudesta eri maista sekä lisätä tietoisuutta pelien, leikkien ja ensiavun opettamisen kautta. Kesä oli kuuma ja 3,5 kuukautta meni nopeasti kiertäen maasta ja hotellista toiseen. Siinä työssä oppi raportointia, tapahtumien järjestämistä ja mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä noin joka päivä.

Kaiken toiminnan ohella keräsin kokemusta myös järjestötoiminnasta ja hallinnosta. Toimin Punaisessa Ristissä 3 vuotta koko järjestön varapuheenjohtajana ja 3 vuotta hallituksen jäsenenä. Lisäksi olen toiminut piirihallituksessa, jos jonkilaisessa vapaaehtoistoimintaa kehittävässä työryhmässä, talous- ja henkilöstötoimikunnan puheenjohtajana sekä paikallisen osaston puheenjohtajana toimin 7 vuotta. Kaikissa näissä tehtävissä on pääfokus ollut vapaaehtoisten hyvinvointi, huomioiminen ja toiminnan kehittäminen.

Punaisessa Ristissä on tullut tehtyä yhtä jos toista jo yli 20 vuoden aikana. Tällä hetkellä vedän enää K60-kerhoa, joka on siis tarkoitettu yli 60-vuotiaille. Se tuo sopivaa vastapainoa Partiolle ja antaa ajankohtaisen kuvan ikääntyvien ihmisten arjesta. Nyt kun Punainen Risti on suurin piirtein käyty läpi, niin siirrytään tähän toiseen rakkaaseen järjestöön.

Olen tullut Partioon vasta aikuisena. Hyvän ystävän Einin kanssa päätettiin swopata järjestöjä ja Eini liittyi Punaiseen Ristiin ja mää Partioon. Kysyin suosituksia ja löysin itseni Tampereen Kotkista. Tapasin silloisen lippukunnanjohtaja Erkan muistaakseni perjantaina meidän kololla Pamauksella ja seuraavana tiistaina aloitin toisena johtajana seikkailijajoukkue Osmassa. Siitä lähtien eli vuodesta 2013 olen vetänyt seikkailijajoukkuetta ja suurimman osan aikaa toiminut myös ikäkausivastaavana eli SuurSampona, kuten meillä sitä titteliä kutsutaan. Sampona toimiminen on ehkä ollut antoisinta partiotoimintaa. Se kun saa kasvattaa ja opettaa poikia ja oppia myös pojilta paljon. Nähdä heidän kasvavan ja ottavan vastuuta. Siitä huomaa miten tärkeä harrastus Partio on.

Sampoilun lisäksi olen myös Partiossa ehtinyt tekemään kaikenlaista. CV:n puolelta voi käydä kurkkaamassa kaikki pestit, mutta tärkeimpiä on ollut Hämeen Partiopiirin kriisisuunnitelman tekeminen ja myös kriisipuhelinpäivystyksen aloittaminen. Partiojohtajan jatkokoulutuksen Ko-Gi työnä tein kriisiohjeistuksesta valtakunnallisen ja yritämme myös saada puhelinpäivystyksestä valtakunnallista.

Mielenkiintoinen pesti on ollut toimia NMKY-partiolaisten Euroopan puheenjohtajana 2 vuotta. Se opetti paljon siitä, että kaikki eivät toimi WOSMin tai WAGGGSin alla ja meillä on paljon hyvää partiotoimintaa, joista me voidaan oppia toisenlaisia näkökulmia.

Partiossa olen oppinut paljon hyvästä ja arvopohjaisesta johtamisesta sekä ottamaan nuorten asiat huomioon. 2 vuotta Suomen Partiolaisten puheenjohtajana antoi paljon oppia ja kehitti minua ihmisenä. Samalla pystyi luomaan myös hyviä verkostoja laajasti eri organisaatioihin ja viranomaisiin.

Kolmannelta sektorilta olen saanut paljon oppia ja ymmärrystä, josta on hyötyä kun kehitetään niin kaupunkia kuin hyvinvointialuetta. Ymmärrän niin lasten, nuorten, aikuisten kuin ikäihmisten arkea ja olen saanut paljon ideoita ja ajatuksia miten arjesta tehdään kestävämpi, turvallisempi ja parempi meille kaikille ja meidän läheisillemme.

Työelämässä olen työskennellyt vuodesta 2009 lähtien ensihoitajana Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Työ ambulanssissa opettaa kohtaamaan ihmisiä ja hallitsemaan useita asioita kerralla. Se kasvattaa myös kohtamaan rohkeasti oman mukavuusalueen ulkopuolella olevia asioita sekä ikäviä asioita. Ensihoitajan työ opettaa myös tiimissä toimimista ja miten tärkeää on luottaa kaveriin ollaan sitten pelastamassa ihmsihenkeä tai auttamassa sosiaalisesti pulassa olevaan henkilöä- Työssä on tärkeää kohdata ihmiset ihmisinä eikä sairauden kautta. Sama luotto pitää olla myös luottamustehtävissä. Ensihoitajan työ on opettanut myös rohkeuta puuttua vaikeisiin asioihin ja löytää ratkaisuja moniin ongelmiin.

Työn ohella olen kouluttanut itseäni. Olen erikoistunut ensin lastensuojeluun ja perhetyöhön ja sen jälkeen kriisityön asiantuntijaksi. Näistä asioita on ollut paljon hyötyä partiossa, kun olen ollut kirjoittamassa mielen hyvinvoinnin materiaaleja ja kirjoittanut kriisisuunnitelman Hämeen partiopiirille ja aloittanut kriisipäivystyksen ja sen jälkeen Ko-Gi työnä kriisisuunnitelman Suomen Partiolaisille.

Olen yliopistossa opiskellut myös riskienhallinta ja kriisijohtamista, jota olen myös osaamisen lisäämiseksi opiskellut XAMK:ssa. Kaakkois-Suomen AMK:ssa opiskelen yritysturvallisuuden 30 opintopisteen kokonaisuutta, jolla syvennän osaamistani riskien ennakointiin ja kriisitilanteista selviämiseen, kriisiviestinnän osaamiseen sekä työturvallisuuden osaamiseen. Uskon näistäkin olevan paljon hyötyä.

Vuoden 2024 maaliskuussa valmistuin hallintotieteiden maisteriksi. Pääaineeni on ollut julkisoikeus sekä sivuaineina henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi ja yritysjurdidiikka ja vero-oikeus. Koen näistä opeista olevan paljon hyötyä niin kunta- kuin aluepolitiikassa, koska osaan paljon kuntaan ja hyvinvointialueeseen liittyvää lainsäädäntöä. Toisaalta henkilöstöjohtamisosaamisesta on paljon hyötyä myös, kun yhdessä tehdään parempaa kaupunkia ja hyvinvointialuetta.

Miksi sitten haen kaupunginvaltuutetuksi ja aluevaltuutetuksi?

Koska haluan, että Tampere on parempi paikka asua ja elää ja Pirkanmaan hyvinvointialue takaa jokaiselle riittävät ja oikeanlaatuiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Näiden asioiden saavuttamiseksi mulla on paljon annettavaa niin kokemuksen kuin osaamisen pohjalta. Haluan siis antaa sen kokemuksen, jota olen saanut Punaisesta Rististä, Partiosta, yliopistosta sekä aikaisemmista luottamustoimistani meidän kaikkien hyväksi. Parhaiten sen katson tulevan hyödynnetyksi teidän valitsemana valtuutettuna.

Lisäksi myös aikaisempi puheenjohtajuuteni Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä ja nykyinen puheenjohtajuus Ekokumppanit Oy:ssä antaa paljon näkökulmaa miten meidän arki voisi olla kestävämpi. Olen myös suorittanut Kauppakamarin hyväksytyn hallituksen jäsen eli HHJ-tutkinnon ja myös hyväksytyn hallituksen puheenjohtaja tutkinnon. Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehenä olen lähes 8 vuoden aikana oppinut paljon oikeudestamme ja prosesseista.

Tämän kaiken monipuolisen osaamiseni ja kokemukseni sekä verkostoni haluan antaa rakkaan kotikaupunkini Tampereen ja Pirkanmaan hyvinvointialueen käyttöön.

Kuulun Vihreisiin siksi, että haluan meidän ainoan maapallon ja ainutlaatuisen luonnon säilyvän ja haluan, että meidät kaikki kohdataan ihmisinä syrjimättä ketään. Demariutta minusta löytyy isoisäni kautta ja aktiivisuudestani ammattiyhdistystoiminnassa. Minulle tärkeää on meidän työntekijöiden edut ja hyvinvointi. Kokoomukseen olen kuulunut nuorena ja yrittäjien asiat ovat tärkeitä, koska olen kasvanut perheyrityksemme parissa.

Jos tästä kirjoituksesta heräsi kysyttävää tai ajatuksia tai haluat kuulla tarkemmin jostain asiasta, niin ole yhteyksissä. Mää olen täällä sua varten.

Rakkaudella,

Henkka